Monet ihmiset harmittelevat kuulemma vanhana sitä, etteivät matkustaneet elämässään enempää. Ettei ehkä koskaan tullutkaan vastaan sitä oikein otollista hetkeä, jolloin on rutkasti rahaa, aikaa, terveyttä ja intoa. Tuli odotettua lasten kasvamista, oikean matkakaverin löytymistä, tuli tehtyä liikaa töitä.
Minä päätin jo kauan sitten, että en odota mitään. Matkustan nyt. Mutta entäpä, jos se olikin ihan väärä päätös?
Mietinkö joskus vanhana mummelina esimerkiksi näin:
1. Olisinpa vaan pysynyt paikoillani ja lojunut enemmän TV:n ääressä. Olisi tullut nähtyä jokin muukin sarja kuin Frendit.
2. Olisinpa vaan ostanut edustuskelpoisia viini-, sherry- ja konjakkilaseja niillä rahoilla, jotka hupenivat snorklausretkeen valashaiden kanssa.
3. Olisinpa vaan pysynyt kotona kaikkina niinä reissujouluina ja opetellut näpertelemään joulukransseja ja valmistamaan syömäkelpoista jouluruokaa. Siitä olisi iloa lapsenlapsillekin, toisin kuin vaikka siitä joulusta, jolloin olin Amazonjoella, ja seurailin jokidelfiineitä ja laiskiaisen hidasta matkaa puussa, ongin piraijoita ja tanssin heimopäällikön kanssa.
4. Olisinpa vaan juhlinut opiskeluvuosina enemmän sen sijaan, että tuhlasin nekin rahat haahuillen rinkka selässä ympäri Kaakkois-Aasiaa.
5. Olisinpa kehittänyt itseäni hyödyllisesti: lukenut lastenkasvatus-, onnellisuus- ja elämänhallintaoppaita tai vaikka keittokirjoja kaikkien niiden matkaoppaiden sijaan. Olisin varmasti ollut parempi ihminen.
6. Olisinpa jättänyt pari maailmanympärimatkaa tekemättä. Niihin huvenneet kuukaudet olisin voinut käyttää urakehitykseen tai ryhtymällä opiskelemaan itselleni jonkin järkevän ammatin. Ehkä olisi vanhuuskin turvattu.
7. Olisinpa vaan älynnyt, että kaikista niistä matkoilla tavatuista sadoista ihmisistä, ja heidän ajatuksistaan ja tavoistaan ei jää lopulta muistoksi mitään käsin kosketeltavaa. Kun taas pelkällä Australian matkan hinnalla olisin saanut itselleni konkreettisen hyödyn: Louis Vuittonin laukun.
8. Olisinpa vaan pysytellyt enemmän mukavuusalueellani ja antanut seikkailujen olla. Olisi jäänyt tulivuoret kiipeämättä ja viidakot koluamatta, mutta elämä olisi luultavasti ollut niin paljon seesteisempää, rauhoittavampaa ja tasaisempaa.
Harmittelenkohan näin sitten joskus? Harmitteleekohan kukaan koskaan näin?
Ps. Miksi me ylipäätään matkustamme? Lue siitä tästä.