Olen asunut Kuala Lumpurissa nyt parisen vuotta ja inhoan sitä, että täällä on aina niin hautovan kuumaa, kosteaa ja hikistä. Sitä, että viiden minuutin kävelyn jälkeen on usein yhtä freesi ja hehkeä olo kuin höyrysaunassa käynnin jälkeen.
Jos avaa ikkunan, sieltä ei koskaan tule raikasta ilmaa – en voi sietää sitä, että ilmastoinnin pitää olla päällä 24h. Inhottavinta on loppukesästä ja alkusyksystä häiritsevä savusumu, joka saa alkunsa Indonesian metsien poltosta ja metsäpaloista. Inhoan sitä, miten vähän täällä tulee oltua ulkona.
Inhoan suurkaupunkielämää – isoja, meluisia ja hälyisiä ostoskeskuksia, betoniviidakoita ja perjantai-iltojen ruuhkia sekä ennen kaikkea sitä, ettei Malesian kaupunkeja ole suunniteltu jalankulkijoille lainkaan. Inhoan mielekkäiden kävelyreittien ja lähipuistojen puutetta sekä sitä, että julkinen liikenne toimii niin olemattoman surkeasti.
Inhoan pakkausjätteiden järjetöntä määrää, asunnossamme koko ajan hajoavia putkia ja julkisia vessoja, jotka ovat litimärkiä, koska paikalliset käyttävät vessapaperin sijasta vettä, jota roiskivat ympäriinsä.
MUTTA sitten toisaalta taas…
…on kuitenkin aikamoisen IHANAA, kun on aina lämmintä, eikä tarvitse koskaan palella. Ulkona on päivästä toiseen aivan yhtä vihreää ja valoisaa, ja kukat tuoksuvat kuin parfyymi puissa ja pensaissa.
Aina voi pukeutua kesävaatteisiin ja mennä kotipihan uima-altaaseen uimaan.
Ja miten UPEAA on kunnon trooppinen rankkasade, ne miltei päivittäiset kuurot, joita on pakko pysähtyä ikkunan ääreen ihailemaan; kaikki äänet peittyvät kohinaan ja maisema ympärillä häviää.
On MAHTAVAA, miten vaivatonta täällä modernissa, toimivassa ja turvallisen oloisessa suurkaupungissa on asua. Voi elää juuri niin länsimaisen tuttua tai aasialaisen erilaista elämää kuin haluaa.
Taksit ovat edullisia, englannilla pärjää mainiosti ja kaupoista saa kaikkea; Fazerin suklaata, Arlan juustoja ja Ranskan veroisia croisantteja. Ravintoloissa on tarjolla edullista ja kohtuuhintaista ruokaa maailman laidasta toiseen.
On HUIPPUA, miten ystävällisiä ja miellyttäviä paikalliset ovat, sekä se, että asukkaita on tullut joka paikasta; on HIENOA elää keskellä niin monia tapoja ja kulttuureja – aina on meneillään jokin juhla tai siihen valmistautuminen.
On LUKSUSTA, että yleisiä vapaapäiviä on niin paljon, ettei niitä jaksa edes laskea.
Ja matkailumielessä on ihan MIELETÖN ETUOIKEUS asua maassa, jossa on niin monia upeita saaria ja koskematonta luontoa ja josta on lyhyt lentomatka niin moneen muuhun hienoon Kaakkois-Aasian maahan.
Miksi, voi miksi on usein niin helppo huomata juuri ne asuinpaikkansa ärsytyksen aiheet? Plussat muuttuvat liian nopeasti itsestäänselvyyksiksi ja unohtuvat. Niistä pitää aina välillä itseään vähän muistuttaa.
Ps. Tosi ison plussan Malesia saa siitä, että se on niin monipuolinen matkailumaa. Tein oppaan maan parhaista paloista; löydät sen täältä.