Mikä erottaa toisistaan nuoren ja enää ihan niin nuoren matkailijan?
1) Spontaanisuus – suunnitelmallisuus
Parikymppisenä lähdin Aasiaan pelkät lentoliput hankittuna, ilman sen kummempaa varmuutta matkareitistä tai tietoa kuljetuksista, saati majapaikoista. Se oli vapautta!
Nyt nelikymppisenä etukäteissuunnittelu on kaiken a ja o.
Hotellit, ja yhä useammin sellaisetkin detaljit kuten lentokenttäkuljetus, on nykyään varattava hyvissä ajoin, jopa kuukausia ennen matkaa. Retket ja päiväohjelmat on mietittävä valmiiksi. Suunnitelmallisuus luo turvallisuuden, hallinnan ja tehokkuuden tunnetta, mutta ennen kaikkea se merkitsee helppoutta ja huolettomuutta paikan päällä, kun ei mene aikaa, energiaa eikä hermoja yleisjärjestelyihin. Se on mielenrauhaa!
2) Ihan sama missä nukkuu – Suurin osa matkabudjetista hupenee hotelleihin
Nuorena saatoin koisia yön vaikka juna-aseman lattialla tai ihan missä tahansa ikkunattomassa bunkkerissa. Majoituksen tärkein ja ainoa kriteeri oli mahdollisimman halpa hinta.
Nykyään hotellin pitää olla vähintään mukava, viihtyisä ja kivalla paikalla, mieluiten myös positiivisella tavalla erottuva ja mieleenpainuva. On oltava hyvä sänky, nätti huone ja ehkä jopa kauniit maisemat ikkunasta.
Ennen majapaikka oli kohteesta riippumatta ihan vain nukkumista varten, nykyään oikein ihanassa rantahotellissa voi viettää vaikka koko loman.
3) Seikkailun tuntu – Mukavuus ja stressin minimointi
Parikymppisenä ei yhtään haitannut supertiukat lentojen vaihdot tai epäinhimillisen aikaiset aamuherätykset – nehän vain lisäsivät jännitystä ja todellisen reissauksen fiilistä.
Nelikymppisenä haluan pelata kaiken niin varman päälle kuin vain mahdollista. Ja jos on ihan, ihan, ihan pakko ottaa se tosi aikainen lento, matkaa edeltävän yön vietän lentokenttähotellissa, jotta voin maksimoida uniajan.
Parikymppisenä kaikki mahdolliset siirtymät tuli tehtyä bussilla, nyt menen taksilla tai lentäen. Ulkona syömisen korvaa nykyään aina silloin tällöin hotellin huonepalvelu.
Mihinkään en enää mene viime tipassa, vaan mieluummin ihan liian aikaisin.
Ylipäätään tulee tehtyä sellaisia valintoja, jotka auttavat minimoimaan kaiken turhan stressin, sähläyksen ja ikävät yllätykset.
4) Mahtavat diskot ja baarit – mahtavat unet
Parikymppisenä parhaita nähtävyyksiä olivat baarit ja klubit, nykyään ei ole harmainta aavistusta, onko kohteessa jotain yöelämää vai ei. Hyvät unet menevät kaiken edelle ja ne alkavat klo 22.
5) Jännitystä – Hemmottelua ja rentoutumista
Spa kuulosti nuorena tylsyyden huipulta ja täysin idioottimaiselta rahanmenolta, nyt sellaista hemmottelua oikein odottaa. Ruokailuista on tullut pakollisten tankkaushetkien sijaan päivän kohokohtia, pitkään nautittu aamiainen on ihan ykkösasia ja ruoan hyvä maku päihittää jännittävät, mutta vähemmän herkulliset perinnepöperöt ja muut epämääräiset paikallis”herkut” 100–0. Kahviloissa ei voi koskaan viettää liikaa aikaa.
6) Olematon budjetti – Löyhempi budjetti
Ennen ihan koko matkailua määritteli rahan niukkuus, aina kohteen valinnasta lähtien. Nykyään voin mennä myös erikoisempiin ja kaukaisempiin maihin ja paikkoihin, joita ennen en osannut kustannussyistä edes ajatella.
7) Minä, minä, minä – lapset ja perhe
Nuorena piti huolehtia vain itsestäni, nyt vastuullani on kaksi lasta. Vaikka edelleen kierrämme reissuilla huvipuistot kaukaa, on silti mietittävä kivaa puuhaa koko perheelle. Kaikkia valintoja tulee pohdittua nykyään turvallisuuden kautta. Matkailun tahti on huomattavasti hitaampi kuin aikaisemmin; ennen tuntui, että pitää nähdä ja tehdä kaikki. Nyt voi istua tunnin temppelin portailla ja katsella ihmisiä.
Millaisia muutoksia sinä olet matkailussasi huomannut?
Ps. Postauksen kuvat ovat Tahitilta - tästä voit lukea, kannattaako sinne matkustaa.
