Unohda nähtävyydet, unohda rannat – ja keskity ruokaan. Espanjan joka alueella on omat makunsa ja erikoisuutensa. Luettelin omat suosikkimakuni ja ruokakokemukseni pohjoisesta etelään ja lännestä itään.
1. GALICIA
Galiciaa en voi ajatellakaan ilman suupielestä valuvaa kuolaa. Tarta de Santiago -mantelikakku on täydellistä. Ja vaikka sitä voikin saada jälkiruokaviipaleen myös jossain muualla Espanjassa, ei mikään voita sitä hetkeä, kun sylissä on kokonainen kakku ja istun Santiago de Compostelan kolkonkomealla katedraalinaukiolla, tunnelmallisen iltahämärän aikaan joskus viileämpään vuodenaikaan, hetkeä ennen kuin kujilta nousee kostea kylmyys. Erityismaininnan ansaitsee myös yläkuvan pulpo a la gallega - se on rehellisen hyvää, vaikka en yleensä mustekalasta piittakaan.
2. ASTURIA
Asturia on siideriseutua. Maultaan paikallinen siideri on aika kitkerää, ja lasillinen (tai pari) riittää, mutta on hauska katselle, miten tarjoilijat lorottavat sitä kaaressa laseihin, nostaen pullon korkealle päänsä yläpuolelle. Siinä puuhassa roiskuu; kun astut asturialaiseen tavernaan, jämähdät tahmaiseen lattiaan kiinni.
3. CANTABRIA
Tuhteja pataruokia ja friteerattua mustekelaa, niitä saa Cantabriasta. Mutta niin saa myös la quesada pasiegaa – tiivistä, vanukasmaista juustotorttua, jossa maistuu kaneli ja sitruunankuori. Ai, se on hyvää. Hotkaisin paikallisravintolassa myös mieheni annoksen.
4. BASKIMAA
Baskimaa on synonyymi kaikille niille taidokkaasti päällystetyille pintxo-leipäsille ja muille tikkuun tökätyille suupaloille. Ihan mahtavia! Mikään ei ole sitä paitsi hauskempaa ajanvietettä kuin kulkea baarista seuraavaan ja napostella joka paikassa pari pintxoa.
5. NAVARRA
Mainio menu del día -konsepti (eli järkihintainen kolmen ruokalajin lounasmenyy) hallitaan monessa Espanjan kolkassa, mutta nimenomaan Navarrassa se ei ole koskaan pettänyt. Talvista “kotiruokaa” parhaimmillaan on makkaranpaloilla ryyditetty tuhti linssikeitto. Se on niin täyttävää, että kelpaisi ateriaksi sellaisenaan, mutta sitä seuraa vielä pääruoka (kuten kuvan tonnikalapihvi) sekä jälkiruoka kahveineen. Ahh. Housunnappi vaan auki, niin kyllä mahtuu.
6. LA RIOJA
Ei, en ymmärrä viineistä mitään. Mutta sen ymmärrän, että kun käy La Riojassa, on suuri vaara lipitellä sitä liikaa – ja kokemukseni mukaan siihen ei tarvita viinitilakierrosta, pelkkä perusravintola riittää.
7. ARAGONIA
Aragonian sydän on Zaragoza – ja kaupungin sydän on makumuistini mukaan muuan vuosikymmenten taakse jämähtänyt baari. Baarissa on sinkkitiski, jonka ääressä paikalliset äijät hörppivät kahvia ja lukevat urheilulehti Marcaa. Tiskillä on lasikuvun alla marinadissaan lilluvia anjoviksia. Baarin lattialaatat ovat 1960-luvulta, tuolien alustat ovat täynnä käytettyjä serviettejä ja tyhjennettyjä sokeripusseja. Hedelmäpelikone vilkkuu nurkassa. Juon maitotilkalla pehmennettyä cortado-kahvia, joka on maailman vahvinta.
8. MADRID
Unohtumaton aamupala! Verkkokalvolleni jysähtää kuva viime kesästä; leipomokahvilan terassi varjoisella kujanpätkällä Madridin ytimessä, ja pöytä täynnä uunilämpimiä croissanteja, suklaatäytteisiä napolitanoja, churro-munkkitankoja, chocolate-suklaajuomaa… Ah sitä turhien kalorien voitonmarssia.
9. KASTILIA JA LEÓN
Lihaa, lihaa ja lihaa – sitä on tarjolla tällä seudulla enemmän kuin tarpeeksi. Ehkä unohtumattominta ja ällistyttävintä on lautaselle isketty chuletón-mötikkä – miten niin paljon lihaa voidaan tuoda yhdelle ruokailijalle?
10. KASTILIA-LA-MANCHA
Ihanan maukas Manchego-juusto. Onneksi sitä saa kaikkialta Espanjasta, mutta missään muualla se ei maistu ihan yhtä hyvältä kuin kotiseudullaan. Missä-lie-perheravintolassa natustelin sitä kerran leivän kanssa niin paljon, että määrällä olisi ruokkinut puoli kylää.
11. KATALONIA
Arroz negre ja butifarra, crema catalana ja bunyols-munkit. Vitsi, mikä nälkä. Ihan parasta Kataloniassa on kuitenkin klassinen pan amb tomàquet eli tuoreella tomaatilla hierottu paahdettu leipä, johon huljautellaan oliiviöljyä. Ihan täydellistä, jos samalla katselee Välimerelle Barcelonan rantaravintolassa ja odottelee arroz negren valmistumista.
(Barcelonan top-paikoista ja asioista voit lukea lisää täältä.)
12. VALENCIA
Valencia on paellan kotikaupunki, mutta mitä sitten. Paella ei voita aqua de Valencia -drinkkiä; vastapuristettua appelsiinimehua, cavaa ja ripaus sokeria. Jotkut laittavat vielä tujauksen jotain vahvempaa, mutta parempi ilman. Ja ehdottomasti parempaa kuin vesi.
(Valencian top-paikoista ja asioista voit lukea lisää täältä.)
13. BALEAARIT
Paistettuja perunanlohkoja, paprikajauheella maustettua sobrasada-makkaraa ja hunajaa. Mitä hullua? Kesti 10 vuotta ennen kuin yhdistelmä kolahti, mutta nyt oikein haaveilen siitä. Paras paikka maistella tuota herkkua on Isabella-rantabaari Menorcalla, muutaman kivenheiton päässä Fornellsin hiekkarannalta.
(Menorcan ihanuuksista voit lukea lisää täältä.)
14. ANDALUSIA
Andalusiassa friteerataan kaikki paitsi grillatut sardiinit – ja niistä tulee mieleeni Málaga, Pedregalejon rantakaupunginosa ja muuan loppukeväinen sunnuntai rantaravintolassa. Pöydässä on lasillinen roseeta, simppeliä salaattia, ranskalaisia – ja niitä sardiineja, jotka on juuri kypsennetty puugrillissä vanhan soutuveneen sisällä. Kuten ruoan kanssa niin usein – tärkeintä ei ole välttämättä se maku, vaan paikka ja tunnelma.
(Málagan top-paikoista ja asioista voit lukea lisää täältä.)
15. KANARIANSAARET
Eräänä jouluna, muutaman totaalisen järkyttävän myrsky- ja vedenpaisumuspäivän jälkeen aurinko tunkeutui pilvien väleistä niin, että saatoin pitkän suolaisen rantakävelyn jälkeen istahtaa ulkokahvilaan – ja tilata barraquiton; espressoa, kondensoitua maitoa, kuumaa maitoa, tilkka likööriä sekä ripaus kanelia ja sitruunankuorta. Perfecto!
(La Palman saaresta voit lukea lisää täältä.)
+ EXTREMADURA & MURCIA & CEUTA JA MELILLA
Ei käyntejä, ei muistoja.
Ps. Espanjassa on paljon arveluttavia asioita (ainakin 25), joista siellä lomailevan tai oleilevan on hyvä olla tienoinen. Löydät ne täältä.