Matkablogi ja matkavinkit
Omanilaisella aavikolla voit liukua maasturilla alas pitkin dyynien kylkiä, poiketa beduiiniperheelle kylään ja yöpyä mukavassa kangasteltassa keskellä ei mitään.
Kun aurinko laskee Wahiba Sandsin hiekka-aavikolla, maisema näyttää utuun kastetulta nougatilta. Ympärillä aaltoilee tyhjien dyynien meri, joka jatkuu kymmeniä kilometrejä joka suuntaan. Yhtäkkiä ylle tipahtaa lämmin pimeys. Keskellä hiekkaerämaata ei ole keinotekoisia valonlähteitä, mitä nyt pieniä valosilmiä muutamissa majoitusta tarjoavissa leireissä.
1000 Nights Campissä voit majoittua halutessasi luksustyyliin, mutta niukkavarusteinen teltta sopii paremmin tunnelmaan (ja on huokeampi). Vuohen- ja lampaanvillasta kudottu asumus on samantapainen, joita aavikkoa asuttavat paimentolaisbeduiinitkin käyttävät.
Ovena on kangas, lattiana on hiekalle levitetty pehmeä matto ja kalusteina mukavat vuoteet, joiden paksut viltit tulevat yön viiletessä tarpeeseen. Suihku ja vessa löytyvät lähirakennuksesta, mutta pulahda suihkun sijaan auringon lämmittämään uima-altaaseen, katselemaan tähtien tuiketta.
Illalla syödään ja tanssitaan. Noutopöydässä on grillattua kanaa ja lammasta, sahramiriisiä ja pehmeiksi muhineita vihanneksia, täyteläistä hummusta ja munakoisotahnaa. Istahda patjalle matalan pöydän ääreen herkuttelemaan.
Sitten alkaa beduiinimiesten huuto – se on osa perinnetanssien ja -laulujen showta, jossa ei ole mitään virallista koreografiaa. Läpikuultaviin huntuihin pukeutuneet naiset liikehtivät rumpujen tahdissa sensuellisti. Terävänokkaisten kasvonaamarien takaa näkyvät vain mustiksi meikatut, salaperäisiltä näyttävät silmät. Miehet hyppelehtivät ja loikkivat railakkaammin. Heidän naurunsa ja huutonsa leikkaavat ympäröivän yön hiljaisuutta.
Silkkinen, hunajankeltainen hiekka on aamulla täynnä pikkuruisia eläinten jälkiä, kuin lumihanki. Pöytään on katettu tyypillinen omanilainen aamiainen; ohuen ohutta vastapaistettua leipää hunajan ja juuston kera, lämmintä kasvishöystöä ja mausteista intialaista maitoteetä, masala-chaita, joka maistuu joululle.
MITÄ AAVIKOLLA VOI TEHDÄ PÄIVÄLLÄ? Lähde valloittamaan dyynejä kamelin selässä tai maasturin kyydissä. Jälkimmäinen on aika villiä puuhaa, vaikka et olekaan ratissa (parempi jättääkin se asianosaavan kuskin tehtäväksi): Mitä tapahtuu, kun auton puhti loppuu kesken kymmeniä metrejä korkean hiekkamäen? Pääset liukumäkeen.
VIELÄ JOTAIN MUUTA? Poikkea kylään beduiiniperheelle aavikon reunalle – oppaasi tietää, kenen luo sopii piipahtaa. Vierailu on lämmin tapahtuma, pikkulapsetkin tulevat sanomaan kädestä päivää. Yhdessä istahdetaan olohuoneeseen, jossa on palmun lehvistä tehdyt seinät ja katto. Naiset ja lapset esittelevät tekemiään koruja, pussukoita ja muita käsitöitä, joita he tekevät talvisin, samalla kun asuvat teltoissaan ja kasvattavat kameleita. Kesällä, kun aavikolla on liian kuuma, asutaan lähikylän taloissa ja viljellään taateleita. Lopuksi nautitaan pikkuruisista kupeista kardemummalla maustettua vahvaa kahvia, meheviä taateleita ja vähintään yhtä äkkimakeaa halvaa.
MISSÄ: Omanin sulttaanikunta sijaitsee Arabian niemimaan eteläkärjessä, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien naapurissa. Se on miellyttävä ja turvallisen oloinen matkailumaa; moderni, vauras ja rauhaisa valtio, jossa vaalitaan kuitenkin traditioita.
MITEN: Wahiba Sandsin, toiselta nimeltään The Sharqiya Sandsin hiekka-aavikko on Omanin lumoavimpia seutuja. Sen reunalle ajelee pääkaupungista, Masqatista, noin kolmessa tunnissa. Aavikolle kannattaa mennä oppaan kanssa, joka hallitsee korkeilla dyyneillä ajamisen taidon, osaa arabiaa ja tietää, minne mennä.
LUE LISÄÄ: www.1000nightscamp.com, www.tourismoman.com.au