4 syytä, miksi Pääsiäissaari lumoaa

Chilelle kuuluva syrjäinen Pääsiäissaari on sympaattisten moai-patsaiden koti, jota paikalliset kutsuvat Rapa Nuiksi. Pienellä tulivuorisaarella on levollisen rauhallista, maaseutumaista – ja salaperäistä.

1. Ne patsaat

Jos kuvittelee, että monista valokuvista ja dokumenteista tutut moai-patsaat ovat lopulta aika tylsiä ja toinen toistensa näköisiä hymyttömiä kivimöhkäleitä, yllättyy. Nehän ovat mahtavia, persoonallisia tyyppejä.

1000–1600 luvuilla tehtyjä patsaita – päälliköiden ja muiden tärkeiden esi-isien kuvia – on ympäri saaren miltei tuhat. Ne ovat sitä korkeampia ja komeampia, mitä myöhemmin ne tehtiin. Saarella asuneet heimot innostuivat kilpailemaan keskenään.

Jokainen moai on eri näköinen. Jollakin on erityisen pyöreät kasvot, näyttävä nenä tai hiuksia symboloiva punainen kivi pään päällä. Mitä pulleampi vatsa, sitä vauraampi oli esikuva.

Nykyään osa lojuu pitkin pituuttaan heinikossa, unohdetun oloisina. Monet kenottavat puolivalmiina sammuneen tulivuoren rinteillä, paikassa, jossa ne louhittiin.

2. Syrjäisyys 

Paikalliset kutsuvat kotiaan Rapa Nuiksi eli Suureksi saareksi tai Te pito o te henúaksi, Maailman navaksi – tai lopuksi, kääntäjästä riippuen. Saari ei tunnu kummaltakaan.

Pääsiäissaari on pieni ja todella kaukana kaikesta, kirjaimellisesti keskellä ei mitään. Se on maapallon syrjäisin asuttu kolkka; lähimmät naapurit ovat 2000 kilometrin päässä, pienellä Pitcairn-saarella.

Emomaahan Chileen tai Tahitille on matkaa useampi tuhat kilometriä.

Vaikka nykyään saarelle on lento useamman kerran viikossa, se ei muuta tilannetta: sijainti on äärimmäisen syrjäinen ja paikan päällä sen jotenkin aistii. Se tuntuu hienolta, myös paikallisten mielestä.

”Vaikka maailmalla sattuisi ydinsota, me olemme turvassa. Merestä saa kalaa ja kasvimaalta vihanneksia.” 

3. Kaikki on sympaattisen pientä

Rapa Nuilla on alle 6000 asukasta, ja puolivillejä hevosia on ehkä yhtä monta. Kiire ei tunnu ulottuneen sinne lainkaan. Vaikka välimatkat ovat lyhyitä – saari on pisimmältä kohdaltaan vain 25 kilometriä, hupenee autollakin liikkumiseen aikaa.

Suurin osa teistä on päällystämättömiä, kuoppaisia ja kivisiä. Monesti pitää pysähdellä myös siitä syystä, että tiellä on lauma hevosia tai lehmä, joka on pysähtynyt lätäkön reunalle juomaan. 

Miltei kaikki ihmiset asuvat pääkaupungissa Hanga Roassa. Asukkaat päivittelevät vilinää ja ruuhkia, kun kaikki hoitelevat jonain arkiaamuna asioitaan yhtä aikaa. Vierailijasta paikkakunnan tunnelma on liki yhtä maalaismainen ja verkkainen kuin koko saarella. Hevosia on kiinnitetty narulla aitaan ja pääkadulla elämöi kukko.

4. Maisemat

Saari on Unescon maailmanperintökohde, ja siitä iso osa on suojeltua kansallispuistoa; rakentamatonta ja maaseutumaista. Maisemia hallitsevat kolme sammunutta tulivuorta kraatterijärvineen, heinikkoisine kivikkoniittyineen ja kaikkialla laiduntavine puolivilleine hevosineen.

Puita ei kasva, sillä palmumetsät hakattiin vuosisatoja sitten. Luonto on karua, yksitoikkoistakin, mutta silti hurjan kaunista.  

Saaren asukkaat ovat ulkoilmaihmisiä sydänjuuriaan myöten, ja matkailijoitakin kannustetaan liikkumaan ja tutkimaan. Patikkapolut vievät patsaiden luo, tai maanalaisiin luoliin ja kuumien laavavirtojen kaivertamiin onkaloihin.  

Sukeltamaan ja snorkkeloimaankin voi mennä. Meri on syvää ja todella sinistä – mutta merivirroista riippuu, mitä veden alla näkyy, vai näkyykö oikein mitään.  

+ Kiistanalainen, mystinen menneisyys 

Saaren historia on täynnä mysteereitä ja arvailuja. Polynesialaiset löytöretkeilijät saapuivat ja asettuivat sinne reilut tuhat vuotta sitten, mahdollisesti jo paljon aiemmin.

Ajan myötä asukkaita oli tuhansia, ja maa jaettiin runsaan kymmenen heimon ja niitä johtavien päälliköiden kesken.

Patsaskultti kukoisti 1000–1600-luvuilla, mutta varmuudella ei tiedetä, miksi se yhtäkkiä päättyi. Luultavimmin syynä olivat eroosion aikaansaama nälänhätä ja heimosodat. Patsaat saivat vihat niskoilleen ja ne kaadettiin. Kaikki moait, jotka nykyään seisovat jalustoillaan, on entisöity II maailmansodan jälkeen.

Eurooppalaiset päätyivät Rapa Nuille ensimmäistä kertaa vuonna 1722. 1800-luvulla moni saarelainen joutui perulaisten orjiksi, tai menehtyi muukalaisten tuomiin tauteihin. Synkimpinä hetkinä asukkaita oli vain satakunta. Vuonna 1888 saari siirtyi Chilelle.

INFO:

Pääsiäissaaren ilmasto ja sää

Saarella on subtrooppinen meri-ilmasto, keskilämpötila 20–25 astetta. Matkustaa voi ympäri vuoden, vilkkain sesonki on joulusta helmikuun lopulle.

Pääsiäissaaren lentokenttä

Pääsiäissaaren lentokenttä sijaitsee pääkaupungissa Hanga Roassa. Sinne lentää LATAM Chile, jolla on lentoja Santiago de Chilestä ja Tahitilta. Monet yhdistävät saaren maailmanympärimatkaan.   

Pääsiäissaaren hintataso

Pitkien kuljetusmatkojen vuoksi kaikki on saarella selvästi kalliimpaa kuin manner-Chilessä.

Majoitusta on rajallisesti. Tarjolla on melko huokeita reppureissaajien majapaikkoja, joitakin keskihintaisia vaihtoehtoja ja muutama tasokas ja hyvin kallis hotelli.

Hyvä tietää

· Pääsiäissaari-nimi on hollantilaispurjehtijoiden perua, jotka ”löysivät” saaren 1700-luvulla, pääsiäissunnuntaina.

· Chilelle kuuluvalla saarella puhutaan espanjaa ja rapanuita.

· Saareen voi tutustua patikoiden, pyöräillen, ratsain tai vuokraamalla auton. Oppaan kanssa paikasta saa monin verroin enemmän irti kuin itsekseen kuljeksien.

· Matkailijoita käy noin 80 000 vuodessa. Suurin osa viipyy pari–kolme päivää. Lisäksi tulee risteilyturisteja, jotka viipyvät maissa vain joitakin tunteja. 

Tyylikkäin hotelli

Upein tukikohta on hienosti maisemaan katoava Posada de Mike Rapu. Puusta ja kivestä tehdyssä, ekohenkisessä pienhotellissa luksus tarkoittaa mukavaa vuodetta, maukasta ja terveellistä ruokaa sekä sitä, että saa olla keskellä rauhaa ja hiljaisuutta – isojen ikkunoiden vuoksi luontomaisema on koko ajan läsnä.

Tavoitteena on irrottautua arjesta: huoneissa ei ole televisiota, kännykkä ei toimi ja nettikin vain yhteisissä tiloissa. Hotellin tarkoituksena on houkutella vieraansa ulos, tutkimaan saarta pienissä ryhmissä asiantuntevien oppaiden kanssa.

3 vuorokautta maksaa alkaen noin 1800 euroa henkilöltä, mutta hinta sisältää muun muassa täysihoidon aterioineen ja juomineen, kuljetuksineen ja retkineen.

www.explora.com

Nämä saattavat kiinnostaa myös:

Pysy mukana kyydissä!

Seuraa Explorasia Facebookissa - helpoin tapa päästä lomafiilikseen.