Fidzi - Ei kenkiä eikä kelloa

Pienellä Fidzin saarella lomaillaan ja elellään avojaloin auringon tahtiin.

”Bulaaaa”, hihkaisee kitaraa soittava miesnelikko lentokentällä. Heillä on pitkät, kukalliset, hametta muistuttavat sarongit eli sulut yllään, tuoreet kukat korvien takana ja suuret hymyt kasvoillaan. Matkailijan kaulaan pujotetaan simpukankuorista tehdyt helmet. ”Tervetuloa Fizdille!”

”Bulaaaa”, kajahtaa ilmoille myös puulaiturille kerääntyneen joukon suusta, kun vene liukuu sen kylkeen. Taas soitetaan kitaraa, lauletaan ja hymyillään suut korvissa – sekä sujautetaan simpukkahelmet tulijoiden kaulaan. ”Tervetuloa Mana-saarelle!”

Harvassa maassa matkailija saa yhtä lämpimän ja varauksettoman, ja toisaalta lupsakan, tervetulotoivotuksen kuin Fidzillä. Harvassa maassa ihmiset vaikuttavat yhtä vilpittömän iloisilta. Harvassa maassa on yhtä helppo hymyillä.

Mikä ihmeen Mana?

Mamanuca-saariin kuuluva Mana on yksi Fidzin kolmesta sadasta pikkusaaresta. Se on uhkean vehreä, loivasti kumpuileva maapläntti eteläisellä Tyynellä valtamerellä, puolentoista tunnin venematkan päässä pääsaarelta Viti Levulta.

Rannat ovat valkoista korallihiekkaa ja merivesi sopivassa valossa läpinäkyvän turkoosia, sellaista kuin mainoskuvassa – tai elokuvassa; yksi asumattomista naapurisaarista oli pääosassa joskus muinoin filmatussa Cast Away -elokuvassa, jossa Tom Hanks ajautuu autiolle saarelle.

Manalla on pari reppureissaajien majapaikkaa, paikallisten pikkukylä ja yksi mukava, keskitason resort-hotelli, joka sijaitsee saaren keskellä, kahden hiekkarannan välissä. Pohjoisranta on tuulille altis ja hiekka täynnä aaltojen tuomia roskia – ajopuita, vesikasveja, kookospähkinöitä. Eteläinen ranta on lempeä, leveä ja loivasti syvenevä, ja vaalea hiekka hienonhienoa.

Autoja ei ole koko saarella, koska kaikkialle kävellään. Saaren ympäri astelee noin kolmessa tunnissa. Silloin pitää olla laskuveden aika, ja kengät jalassa, sillä hiekattomilla kohdilla kivet ovat teräviä ja liukkaita.  

Mitä erikoista?

Meri, joka on todella kirkasta ja täynnä elämää. Manaa, kuten monia muitakin saaria, ympäröivät koralliriutat. Voit katsella neonvärisiä kaloja ja meritähtiä vain kahlailemalla lämpimässä rantavedessä. Kun työnnät snorkkelin pinnan alle, uteliaat pikku-uimarit tulevat miltei maskiin kiinni.

Sukeltamisessa on oma hohtonsa, koska syvemmällä kaikki on paljon suurempaa – simpukat ja häijyn näköiset barrakudat ovat käsivarren mittaisia, monet kalat vieläkin isompia. Koralliriutan koreat seinämät ovat täynnä elämää. Uida ei juuri tarvitse, sillä virta liikuttaa.  

Jotain erityisen ihanaa?

Aamut. Mikään ei ole elämässä mukavampaa, kuin kävellä ilman kenkiä pitkin kaunista rantaviivaa juuri, kun aamu on valjennut. On tyyntä ja hiljaista, lämmintä mutta ei kuumaa, eikä ketään näy missään. Kun on astellut puoli tuntia yhteen suuntaan, ja toisen takaisin, saa mennä uimaan ja sitten aamiaiselle.

Manalla voi hyvin elää ilman kenkiä ja kelloa. Kun tulee valoisaa, on aamu, ja kun pimenee, on ilta. Voi olla toimelias ja vesiurheilla kuten missä tahansa rantalomakohteessa. Voi olla patalaiska ja viettää päivän vaakatasossa laineiden liplatusta kuunnellen. Tai jotain siltä väliltä.

Mitään ei tehdä kovin äkkinäisesti. Paikalliset oikein ylpeilevät sillä, että Fizdillä kaikki tapahtuu Fiji Time, omaan verkkaisen rytmiin. Se on hyvä lomarytmi.

Poikkea myös tänne:

Jos haluat nähdä, millaisia bongalow-hotelleita on lähisaarilla – ja minne voisit jatkaa matkaasi seuraavaksi, lähde veneellä saarihyppelemään. Muussa tapauksessa jätä retki väliin, ja mene Mana-saaren pieneen paikalliskylään.

Etelärannan kupeessa on rykelmä vaatimattomia mökkejä ja hökkeleitä. Joka suunnalta huudellaan iloisesti ”bulaaaa”, kun kuljet ohitse. Koirat jäävät lönköttelemään vierelle, hanhet ja kanat taapertavat vapaina, liekaan sidotut vuohet nyhtävät ruohoa. Ruoat tuoksuvat ulkokeittiöissä.

Kylässä on kirkko ja koulu, jonne koulupukuiset lapset pujahtavat. Heillä on isot reput selässään, kädessä muovipussit vesipulloineen ja eväineen. He hypähtelevät viiden minuutin kävelymatkan kouluun avojaloin, hiekkarannan viertä, kookospalmujen kahistessa ympärillä. Ei tarvitse varoa autoja, ei ole ruuhkia eikä melua. Aina on lämmintä. He näyttävät onnellisilta.

MISSÄ? Fidzi sijaitsee Eteläisellä Tyynellä valtamerellä, 1800 km Uuden-Seelannin pohjoispuolella. Saarivaltioon kuuluu satakunta asuttua saarta, lukemattomia autiosaaria ja luotoja.   

MITEN? Suomesta pääsee Fidzille yhdellä vaihdolla Singaporen kautta, huokeammat vaihtoehdot vaativat kaksi välipysäkkiä. Monet poikkeavat maassa maailmanympärimatkallaan. Australiasta ja Uudesta-Seelannista on erityisen hyvät lentoyhteydet. Kansainvälinen lentokenttä sijaitsee pääsaarella Viti Levussa, Nadin kaupungissa. Sieltä pääsee muille saarille nopeilla ja mukavilla katamaraaniveneillä Port Denaraun satamasta.

MILLOIN? Sää on parhaimmillaan touko–lokakuussa. Sadekuuroja tulee ympäri vuoden, mutta sateisinta on marras–huhtikuussa. Silloin voi esiintyä myös pyörremyrskyjä.

MITÄ MAKSAA: Hintataso on suomalaisittain kohtuullisen edullinen ja huokeampi kuin monissa muissa Tyynenmeren maissa. Majoitusta ja ravintoloita on kaiken hintaisia ja tasoisia. 

Ps. Fidzillä toteutuvat mainoskuvien ihanat kliseet, mutta entäpä toisella Tyynenmeren saarella, Tahitilla? Saatat yllättyä siitä, millainen se on oikeasti – kurkkaa vaikka tänne.