Kun haluat tunnelmoida vanhoilla kujilla, barokkiarkkitehtuurilla ja raukealla sisilialaisella elämänmenolla, matkaa kukkuloille Sisilian kaakkoiskulmaan. Suloista Modicaa eivät matkailijoiden valtavirrat ole vielä löytäneet.
Siksi, että pulssi rauhoittuu, kun katselet rotkon ympärille levittyvää vanhaakaupunkia. Vaaleat kivitalot kiipeilevät toinen toistensa harteilla, kuten ovat tehneet noin kolmensadan vuoden ajan. Niiden keskellä erottuu komea barokkikirkko.
Toisaalta ihastut Modicaan siksikin, että se osaa olla myös todella hengästyttävä. Käveletpä mihin tahansa, aina on vastassa jyrkkä katu tai liuta portaita. Kodit, kirkot, aukiot ja kujat tasapainoilevat jyrkillä rinteillä molemmin puolin syvää rotkoa, jossa muinoin virtasi joki. Poikkeuksen tekee vain alakaupunki, joka on levittynyt kapeana nauhana yhden kadun varteen. Siellä ovat kaupat, muutamat baarit ja ravintolat.
Osittain juuri huikeiden korkeuserojen vuoksi Modica on niin viehättävä: se on vastaisku nykyelämän vaatimuksille, sillä moniin taloihin ei pääse autolla kovinkaan lähelle ja ostokset on kannettava ties mistä. Vaikka paikalliset ovat kyllä sinnikkäitä – autoja löytyy aivan mahdottomistakin paikoista.
Jos niin on, rapistuneen kaunis Modica voi olla toiveiden täyttymys. Sen monet vanhat talot ja palatsimaiset rakennukset tyhjenivät joitakin vuosikymmeniä sitten, kun niiden asukkaat muuttivat kukkulan toiselle puolelle, modernimpiin asuntoihin. Osa vanhoista taloista on sittemmin löytänyt uuden omistajan, monessa tapauksessa kesäasukkaan, ja osaa remontoidaan parhaillaan, mutta ei huolta: myytävänä olevia tai muuten vain hylättyjä rotiskoja löytyy yhä yllin kyllin.
Kaupungin tunnelma on mukavasti vanhanaikainen. Jos satut pizzanhimossa poikkeamaan pääkadun La Perla -ravintolaan, tutkaile sen seinällä olevaa valokuvaa, joka esittelee Modican keskustaa joskus 50 vuotta sitten. Samat katuvalot, palmut ja talot ovat olemassa edelleen, kenties osa autoistakin.
”Sitä joko rakastaa tai inhoaa”, varoittaa paikallisen B&B -majapaikan isäntä. Modican suklaa, cioccolato di Modica, tehdään nimittäin ilman voita. Ja sen maistaa. Suklaa on rakeista, aromaattista ja kirpeän karvasta. Poikkea suklaamaistiaisille ja -ostoksille viehättävän vanhanaikaiseen Antica Dolceria Bonajutoon (Corso Umberto I, 159). Ellet ihastu suklaaseen, älä syytä puotia, äläkä edes modicalaisia; espanjalaiset valloittajat toivat asteekeilta pöllimänsä reseptin tänne 500 vuotta sitten. Suklaan sijasta voit herkutella myös cannolo-pötkylällä, makealla ricotta-juustolla ja sokerihedelmillä täytetyllä leivonnaisella.
Viivy yön yli, herää varhain ja lähde kujille kuljeksimaan. Muutama kissa saattaa tulla vastaan. Vanhat rouvat ripustavat pyykkejä kattoterasseillaan ja heidän toimettomat puolisonsa seisoskelevat kahvilabaarien ulkopuolella tai jossakin kadun varressa katselemassa rauhallisen puoleista elämänmenoa. Vähän myöhemmin ohitat ryhmän meluavia koululaisia, jotka muistuttavat, että löytyyhän Modicasta sentään myös nuorempaa energiaa.
Piipahda lopuksi alakaupungin baariin cappuccinolle ja aprikoosihillolla täytetylle briossille.
Kauniit naapurikaupungit, Noto ja Ragusa. Ne kuuluvat yhdessä Modican kanssa Unescon maailmanperintölistalle kauniin ja yhtenäisen arkkitehtuurinsa vuoksi. Kolmikko rakennettiin uudelleen myöhäisbarokin tyyliin 1600-luvun lopun tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Modicasta ajelee Ragusaan puolessa tunnissa, matka vastakkaisessa suunnassa olevaan Notoon on vartin pitempi.
Pysy mukana kyydissä!
Seuraa Explorasia Facebookissa - helpoin tapa päästä lomafiilikseen.